i'm defying gravity

Something has changed within meSomething is not the sameI'm through with playing by the rulesOf someone else's game
Too late for second-guessingToo late to go back to sleepIt's time to trust my instinctsClose my eyes: and leap!
It's time to try defying gravityI think I'll try defying gravityKiss me goodbye I am defying gravityAnd you wont bring me down!
I'm through accepting limits''cause someone says they're soSome things I cannot changeBut till I try, I'll never know!
Too long I've been afraid ofLosing love I guess I've lostWell, if that's loveIt comes at much too high a cost!
I'd sooner buy defying gravityKiss me goodbye I'm defying gravityI think I'll try defying gravityAnd you wont bring me down!
I'd sooner buy defying gravityKiss me goodbye I'm defying gravityI think I'll try defying gravityAnd you won't bring me down
Bring me down!
SANOINHAN, ETTÄ KOITAN KIRJOTELLA USEEMMIN. ;)
Haluisin osata lentää. Kelatkaa kuinka siistiä se olis! Voisin vaan lentää ihan vittuillakseni muille. Lentäisin pilvien yläpuolella, lentäisin avaruuteen... Se olis kivaa. Plus koulumatkatki sujuis kivasti. Paitsi jos on kylmä. Ei tykkää kylmästä.
En tiedä oikein miten pitäis suhtautua tähän, mutta mulle on tullut identiteettikriisi.. En tiedä enää, että olenko mä mies vai nainen. Oikeesti. Biologisestihan olen siis nainen, ihan selvyydeksi kaikille. Henkisesti enemmänkin äijä. Viimeaikoina oon alkanut meikkaan enemmän, laitteleen hiuksiani ja käyttään hirveesti koruja ja asusteita ja öä...Mä en tiedä johtuuko tää mun alhaisesta itsetunnostani, et mulla on kova tarve olla naisellinen. Oon viimeaikoina kuullut niin paljon sellasta "KESTÄ SE KUIN NAINEN..... HYVIN MIEHINEN NAINEN!" tai "Vitttuuu oot äijä!" tms.. Ei siinä siis mitään, viihdyn ihan hyvin äijänä, mut viimeaikoina on tullut semmonen olo, et haluan, et musta huomaa sen, että olen oikeesti nainen. Tämmöstä lievää..
Tein erään ihmisen kehotuksesta tälläsen "Joharin ikkuna"-jutun, jossa mä eka määrittelen itseeni, ja sitten muut määrittelee mut.. Tein tän just mun itsetunto-ongelmani takia, koska haluan tietää mitä muut musta ajattelee. Jotkut asiat on melko samoja, mutta jotkut tuli todella suurena yllätyksenä mulle. Olen muiden mielestä mm.Arvokas, Avulias, Hassu, Hengellinen,Herkkä, Hiljainen, Iloinen, Itsensä tunteva, Itsevarma, Kypsä,Kärsivällinen, Lämmin, Rakastava,Rohkea, Sisäänpäin suuntautunut,Sopeutuva, Taitava, Tunteellinen,Tutkivainen, Ujo, Varma, Ymmärtäväinen ja Ystävällinen

Eli siis.. Punaset tekstit kuvaa mua muiden mielestä parhaiten. TUNTEELLISEKSI on KAIKKI väittäneet. Tai oikeestaan tietäneet. Mulle itselle yllätyksenä tuli mm. Sisäänpäin suuntautunut ja itsevarma. Ja taitava. Tietysti on kiva kuulla tälläsiäkin asioita. Tosiaan tän Joharin ikkunan löytää ihan googlesta hakemalla jos jotain kiinnostaa tietää millasina niitä pidetään..
Aikalailla outo fiilis. En tiedä johtuuko se siitä, että kello on jo helkkaristi, vai tosta Joharin ikkunasta vai mistä, mut jotenkin tosi... Jännä. Sillee sekava. En osaa tulkita tätä tunnetta / näitä tunteita.. Tosi outoa. Mulla on jotenkin haikee fiilis, enkä tiedä ollenkaan miksi..
Odotan Torstaita innolla. Nään taas mulle rakkaimmat ihmiset.♥ Miten viikossa voikaan alkaa ikävöimään ihmisiä näin paljon! Nään niitä kuitenkin väh. sen kerran viikossa.. Varsinkin poikia. Niiden kanssa on aina niin hauskaa ! Ne on niin hyviä tyyppejä kaikki. Selkeesti mun parhaita ystäviä ! ♥ En tiedä mitä tekisin ilman niitä.. Mulle tulee aina niin ilonen fiilis kun nään ne. En tiedä miks, mut ne on valo mun elämässäni.. 

Mulla on muuten todella nörtti olo. Oon ihan hulluna kattonut The Lord Of The Ringsiä ja Star Warseja ja ah.♥ Alan kohta puhumaan jotain haltijakieltä... Mut ne on vaan niin hyviä ! Oikeesti ! :)
JA NYT TULEE SE BLOGIN KAIKKEIN TÄRKEIN OSIO. huomhuom !!!
NIGHTWISH TAMPEREELLA 110312JA MINÄ VITTU MENEN SINNEKELATKAAAAAAA !!!!

Sitä odotellessa. ;) ♥ tessamirella :3

singin' in the rain

I’m singin’ in the rain
Just singin’ in the rain
What a glorious feeling
and I’m happy again.
I’m laughing at clouds.
So dark , up above ,
The sun’s in my heart
And i’m ready for love.

Haluisin, että sataa. Oikeesti. En tiiä miks, mut mä pidän sateesta. Voisin mennä vaan hyppiin ulos ja nauraan. Olisin ihan taivaassa jos nyt satais vettä.  HALUAN. 8)

Sateessa suuteleminenkin on melkoisen hubaa.. Kun olis vaan joku jota suudella sateessa.... 

Ja sitten olis kiva päästä jo kouluun, KYLLÄ, haluan kouluun. Muttakun lomalla on ollut hieman tylsää. Paitsi tietysti reissuni Kuruun miehelleni ♥ Plus koulussa on frendejä, JA OON IHAN HUKASSA KUN EN OLE PÄÄSSYT KEITTIÖÖN. Herranjumala sentään.. Miten oonkaan kestänyt... 

Onko mahdollista saada panda lemmikiks? NE ON ULTRASÖPÖJÄ. Haluisin niin paljon. :3 Vaikka karhuja pelkäänkin, mutku pandat on niin symppiksiä.. Sitäpaitsi ne on kuolemassa sukupuuttoon salametsästyksen yms paskan takia. MITEN KUKAAN HALUAA SATUTTAA JOTAIN NIIN SÖPÖÄ.

Oioi kuinka kaipaankaan sitä, että sais vaan suudella jotain ihmistä, käpertyä sen kainaloon ja kuiskata sen korvaan "mä rakastan sua".

TÄYSIN TURHA BLOGI.

lupaan alkaa kirjottamaan useemmin, se on vähän jäänyt. Plus alotan pian oman ruokabloginikin ;) Kunhan saisin jotain aikaseks. >.<

♥ Tessa-Mirella

smile

since that day
you stole my ♥
and you're the one to blame
and that's why I ☺
It's been a while
since every day and everything has
felt this right
and now you're turning all around
and suddenly you're all I need
The reason why I SMILE

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Tessa-Mirella is back ! ;) This time with paljon iloisempi aihe. Nimittäin hymyily. Ja ystävyys. Ja ehkä vähän se rakkauskin (NO MITÄ, en voi sille mitään, olen rakastunut.).

Siitä on aikaa, kun oikeesti oon tuntenu oloni näin hyväks. Iloseks. Voisin jopa sanoo, että oon onnellinen. Siitä ISO kiitos TAO Santalahdentien 11kokki1L -luokalle ja muutamalle muulle ihmiselle, tiedätte varmaan itse keitä tarkotan. Ootte oikeesti niin ihania, kun jaksatte mua tälläsenä. Kiitos siitä, oikeesti. Te saatte mut tunteen oloni hyväks. Te saatte mut hymyilemään aidosti, sen ikuisen tekohymyn sijasta. En koskaan oo tuntenut kuuluvani oikein mihinkään, mut te ootte oikeesti vaan niin ihania, että kerrankin tunnen olevani tärkee. 

En tiedä miten on edes mahdollista saada mut hiljaseks, mutta sen teet. Saat mut punasteleen ja kikattaan kun pikkutyttö. Sydän pamppailee tuhatta ja sataa jo kun kuulen sun nimen. Haluaisin vaan saada suuni auki, haluan huutaa koko maailmalle, että "SÄ VARASTIT MUN SYDÄMEN, JA SIITÄ LÄHTIEN OOT OLLUT SE SYY, MIKSI MÄ HYMYILEN!!!" mut ei vaan pysty. Rakastan sua, niin paljon, ettei mitään rajaa. ÄÖLKJHGJKL. Tiedän, ettet koskaan lue tätä, mutta tuntuu vähän siltä, että mun pitää edes johonkin/jollekkin kertoa, mitä tunnen sua kohtaan. En koskaan oo tuntenut mitään näin suurta. Kaikki tuntuu niin pieneltä mun tunteiden rinnalla. Edelleen, ensimmäisestä halista lähtien, oon tiennyt, että sä oot se, mitä haluan tulevaisuudeltani. Sä saat mut oikeesti hymyileen. :) En oo tuntenut olooni näin mahtavaks piiiiiiiitkään aikaan, mut mitä enemmän vietän aikaa sun kanssas, sitä onnellisemmaks mä tulen.

Kiitos myös tosiaan mun parille parhaalle ystävälleni, nimeltämainitsemattomille Lauralle ja Jonnalle ;) Te saatte mut kans aina hymyileen. Ja nauraan. Te rakastatte mua ehdoitta, ja annatte mun olla tällänen hölösuu, hullu raivopäinen pervo poikatyttö. En tiedä, mitä helvettiä tekisin ilman teitä, ootte niin mahtavia. Haluun oikeesti viettää enemmän aikaa teidän kanssa, koska te saatte mut aina niin ilosiks. Voin puhua teille molemmille ihan mistä tahansa ja ah. ♥ Ootte vaan parasta mitä mulla tällä hetkellä on. 

Ja muut frendit, EN TOKI UNOHDA TEITÄ, en mä niin kylmäsydäminen paskiainen ole kuitenkaan. Tekin saatte mut hymyileen, teidän kanssa on aina hauskaa ja tekisin mitä vaan, että saisin enemmän aikaa teidänkin kanssa. Syytän koulua tästä kaikesta. Mä en vaan osais elää ilman teitä. Kun ajattelenkin niitä aikoja, kun mulla ei ollu frendejä, on ihme, että oon edes tässä kirjottelemassa blogia hymy huulillani. (Hymy tosin johtunee suurimmaksi osaksi eräästä miespuolisesta henkilöstä....) Mulle tuli vaan tarve ilmasta se, kuinka paljon mä välitän teistä jokaisesta. Teen mitä vaan, et teillä on hyvä olla. Ootte se, mikä auttaa mua jaksaan.

Ja vielä yks ihminen. Mun isä. Tiedän, että oon vaikee ihminen, ja pyydän anteeks siitä. Kai sä tiedät, että kaikesta huolimatta rakastan sua enemmän kun mitään muuta tässä maailmassa..? Oot se, joka tekis mun takia ihan mitä tahansa, oot AINA auttamassa mua parhaalla mahdollisella tavalla, millä tietysti pystyt. Kiitos niin paljon, oot mun tukipilarini nyt ja ikuisesti. Älä koskaan mee pois ♥

♥: Tessa-Mirella

ps. YOU MAKE ME FUCKING SMILE, BITCHES.

perhe on pahin

Onnellinen perhe. Mikä se on?

Käsite jota en tunne. Tuntuu, että mun pää räjähtää. Eikä se johdu pelkästään siitä, että oon murkku. Tuntuu vaan, että en kestä enää kauaa. Mutsi ei anna muuttaa, vaikka se tietää ihan 110% että en tule toimeen sen kanssa. Faijalla en viitti edes enää käydä, saatanan alkoholisti. Veljeni kanssa en voi olla edes samassa huoneessa haluamatta murhata sitä. Ihan tosissaan. Kaikki mitä puhutaan mutsin kanssa, huudetaan ja molemmat itkee. Mutsiakin ahdistaa. Eikä se silti anna mun lähteä. Mä vihaan sitä ikuisesti vaan sen takia, että se ei päästä mua pois. MÄ TARVITSEN SITÄ. Jopa mun psykiatri sanoo niin. Mitä helvettiä, en muka pärjäis omillani? Kuka pesee omat pyykkinsä jo nyt, tekee omat ruokansa ja siivoo? Laskujen kanssa tulis tiukkaa, mutta mä tiedän, että pärjäisin silti paremmin omillani. Eipähän ainakaan ahdistais niin saatanasti. 

KERTOKAA NYT PERKELE MITÄ TEEN?! Joku, edes vähän. Mua ahdistaa kaupungissa kun odotan bussia kotiin, ja tiedän, että joudun taas tulemaan tänne. Haluaisin vaan olla omassa rauhassa, mutta se ei onnistu. Perkele, että mä tekisin IHAN MITÄ VAAN, että pääsisin pois. Mummullenikaan en voi muuttaa, "koska en osaa noudattaa sen sääntöjä". MIKÄ HELVETIN IDEA PAKOTTAA MELKEIN TÄYSI-IKÄINEN IHMINEN KOTIIN KELLO 19:00?! Ei mikään. HELVETTI ETTÄ AHDISTAA.

♥ Tessa-Mirella

ps. sori taas angsti mutta pakko jonnekkin vuodattaa ! :'') Enskerralla toivottavasti ilosempaa paskaa.

Falling Inside the Black

Why goodbye
Why the end
But to say that’s a lie
Our hands grow colder since we let go
We’ll become strangers

Why'd you cry after saying sorry
I might end up embracing you
As memories piled up
Before that change into pain
Here is the final smile, let us say goodbye ...

Mä haluaisin vaan tietää, että miks teinitytön elämä voi olla näin vaikeeta? Aikuiset on perseestä, ihmissuhteet tuntuu mahdottomilta, kaikki on muutenkin ihan päin vittua ja ahdistaa. Miksei tää vois olla helppoo? Mietin vaan. Mut tällästä kai elämä on. Eikä sille voi mitään.

Ei mulla muuta. Aika lyhkänen tämä, mutta PIKKU VIKOJA HEI.

♥: Tessa-Mirella

Kiss my eyes and lay me to sleep

Utøyan ja Oslon uhrien muistoksi.

"Combined, the attacks in Oslo and Utøya left 77 dead, with 69 killed on the island, 55 of whom were teenagers. "

 Tätä on tosi vaikee kirjottaa, koska en tiedä pitäiskö mun haukkua Anders Behring Breivik maan alle, pitäiskö mun kirjottaa siitä, että kuinka mun sympatiat on niiden kuolleiden ihmisten perheille, vai siitä, että mitä mieltä mä olen tästä asiasta.

Ihmiset kuolee, sehän on fakta, mitä ei voi kiertää. Elämässä mikään muu ei oo pakollista, paitsi kuolema. Ei se silti oikeuta viemään LASTEN elämää pois niiltä. 55 Utøyan verilöylyssä kuolleista oli vielä lapsia. Miten KUKAAN voi viedä lapsen elämän pois. Kenelle on annettu oikeus tehdä se? Ei kenellekään. Ei tasan yhdellekään ihmiselle maan päällä. Ainoastaan Jumala on oikeutettu viemään toisen elämä pois. Ei kukaan muu. No mutta entä missä se Jumala sitten oli kun tää tapahtu? Miten kukaan voi antaa tällästä tapahtua..? Sitä ei varmasti osaa tasan kukaan sanoa. Entäs ne perheet, jotka menetti lapsiaan, vaimojaan, miehiään, siskojaan, veljiään, tyttö/poikaystäviään.. Ja tää vitun munapää Anders (jo nimen kirjottaminen saa mut niin vihaseks..) saa 21 vuotta. Mä en oikeesti toivo kenenkään kuolemaa, ja mun mielestä kuolemantuomio on väärin, MUTTA LÄHEMMÄS SATA IHMISTÄ KUOLLEENA, niin mun mielestä tää Anders ei edes ansaitse elää.

Tekisin mitä vaan, että voisin edes jollain tavalla auttaa.. Ja ajattelin, että tää kirjotus vois edes vähän helpottaa mun olooni, koska en oikeesti voi tehdä mitään auttaakseni. Rukoilen kyllä norjalaisten puolesta, mutta kun tuntuu, että sekään ei vaan riitä.

Anteeks, että en taas oo pitkään aikaan kirjottanut. Mun aina pitää kirjottaa ja oon silleen et "JES NYT INSPAS!!!!!11" Sit joku puhuukin facebookissa ja jumitun sinne. 

♥: Tessa-Mirella

PS. Kyllä, yritän kirjotella nyt useemmin. :)

Love is the most painful wonder in life

There is only one thing that makes a dream impossible to achieve: the fear of failure.

 

Unia on mahdoton saada tosiksi pelon takia. Pelkäät epäonnistuvasi. Näinhän se menee, ainakin mun kohdallani. Se tunne, kun heräät unesta, ja mietit, että "miksi?" Varsinkin kun näkee unta ihmisestä, johon tajusit olevasi rakastunut. Miksi mun piti herätä..? Olisin mielummin jäänyt siihen uneen ikuisiksi ajoiksi. "Mä taidan rakastaa sua ihan helvetisti." Miksei sitä voi sanoo oikeesti? Miks sen piti tulla esille unessa?

Vaikka vaikeuksia on ollut, silti mä olen kokoajan ajatellut sitä. Kaikesta huolimatta, aina, kun nään kyseisen henkilön, mun kädet alkaa hikoomaan, aina kun se hymyilee mulle, perhosia vatsassa, jo pelkkä sen katse saa mun jalat tärisemään. Se, kun se puhuu mulle, tuntuu että pyörryn. Vielä puolen vuoden jälkeenkin. Miksi se on niin vaikeeta mulle ilmasta tunteeni tätä ihmistä kohtaan? Rakastan tätä tunnetta, mutta samalla vihaan. On niin vaikeeta tietää, mitä toinen ihminen ajattelee, ellei kysy, mutta entä jos pelkää torjutuksi tulemista? Taas. En halua tulla toista kertaa torjutuksi saman ihmisen toimesta. Tosin, mitä mulla on menetettävää? Torjutuksi tuleminenkin johtui toisesta ihmisestä, jota nykyään vihataan. Kaikki huomas aikasemminkin, että meillä oli jotain. Mä haluan ne ajat takasin. "Mä taidan rakastaa sua ihan helvetisti." Ne sanat kun saisin suustani ulos, niin olisin onnellinen. Ne vaan ei tule. 

Kaikki ne hetket jotka ollaan vietetty yhdessä, on ollut hetkiä, joita haluan vaalia. Mulla on edelleen jäljellä ravintolakuitti siitä, kun oltiin yhdessä syömässä. Mulla on junaliput ja metroliput tallessa kun oltiin yhdessä Helsingissä Sonispheressä. Mulla on edelleen kuvia jäljellä. Mä en oo hetkekskään lakannut rakastamasta.

SORI etten oo kirjotellu pitkään aikaan, mut nyt tuli semmonen olo, että pakko vuodattaa.

♥: Tessa-Mirella