maanantai 1. elokuuta 2011

Kiss my eyes and lay me to sleep

Utøyan ja Oslon uhrien muistoksi.
"Combined, the attacks in Oslo and Utøya left 77 dead, with 69 killed on the island, 55 of whom were teenagers. "
 Tätä on tosi vaikee kirjottaa, koska en tiedä pitäiskö mun haukkua Anders Behring Breivik maan alle, pitäiskö mun kirjottaa siitä, että kuinka mun sympatiat on niiden kuolleiden ihmisten perheille, vai siitä, että mitä mieltä mä olen tästä asiasta.

Ihmiset kuolee, sehän on fakta, mitä ei voi kiertää. Elämässä mikään muu ei oo pakollista, paitsi kuolema. Ei se silti oikeuta viemään LASTEN elämää pois niiltä. 55 Utøyan verilöylyssä kuolleista oli vielä lapsia. Miten KUKAAN voi viedä lapsen elämän pois. Kenelle on annettu oikeus tehdä se? Ei kenellekään. Ei tasan yhdellekään ihmiselle maan päällä. Ainoastaan Jumala on oikeutettu viemään toisen elämä pois. Ei kukaan muu. No mutta entä missä se Jumala sitten oli kun tää tapahtu? Miten kukaan voi antaa tällästä tapahtua..? Sitä ei varmasti osaa tasan kukaan sanoa. Entäs ne perheet, jotka menetti lapsiaan, vaimojaan, miehiään, siskojaan, veljiään, tyttö/poikaystäviään.. Ja tää vitun munapää Anders (jo nimen kirjottaminen saa mut niin vihaseks..) saa 21 vuotta. Mä en oikeesti toivo kenenkään kuolemaa, ja mun mielestä kuolemantuomio on väärin, MUTTA LÄHEMMÄS SATA IHMISTÄ KUOLLEENA, niin mun mielestä tää Anders ei edes ansaitse elää.

Tekisin mitä vaan, että voisin edes jollain tavalla auttaa.. Ja ajattelin, että tää kirjotus vois edes vähän helpottaa mun olooni, koska en oikeesti voi tehdä mitään auttaakseni. Rukoilen kyllä norjalaisten puolesta, mutta kun tuntuu, että sekään ei vaan riitä.

Anteeks, että en taas oo pitkään aikaan kirjottanut. Mun aina pitää kirjottaa ja oon silleen et "JES NYT INSPAS!!!!!11" Sit joku puhuukin facebookissa ja jumitun sinne. 

♥: Tessa-Mirella

PS. Kyllä, yritän kirjotella nyt useemmin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti